Jalavanlehti tarttui autonikkunaan, aivan Fion silmien eteen.
Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miltä jalavanlehti näytti,
mutta koska ikkunaan tarttunut lehti ei muistuttanut vaahteran- tai tammenlehteä,
jotka hän tunsi, hän päätti sen olevan jalavanlehti.
Lehdelle sopi olla jalavanlehti, ruskea, keltainen ja punainen,
kuin yhdeksän kuukautta liian aikaisin pudonnut syksyn lehti.
Se lepatti kuin perhonen ja kiepahti sitten lentoon kuin täyttynyt toive.
Martin Page - Sudenkorennon lento / La libellule de ses huit ans
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti