Cecelia Ahern - Sateenkaaren tuolla puolen
Jännä, miten vähällä on saatu niin paljon. Koko kirja on kirjoitettu sähköpostein, mailein, postikortein, chattikeskusteluin. Tykkäsin. Itkin.
Anna Gavalda - Lohduttaja
He kävelivät pihan poikki:
"Yleensä on lasten tehtävä ruokkia eläimet, mutta... Tänään on heidän juhlapäivänsä. Ja tällä lailla esittelen teille paikkoja." Käännähti: "Charles, onko kaikki kunnossa?"
Charlesilla oli kaikki paikat kipeinä. Pää, kasvot, selkä, käsi, rinta, jalat, kalenteri, myöhässä olo, huono omatunto, Laurence ja rästissä olevat puhelut.
"On, mainiosti. Kiitos kysymästä."
Ben Elton - Vauvahorkka
Mistä hitosta se oikein kirjoittaa? Minä en saa kysyä. On ilmiselvää että jos lukisimme toistemme tekstit, niin kirjoittaisimme ne toisiamme varten, mikä ei ole tarkoitus.
Luultavasti Lucy kirjoittaa siitä millainen emotionaalisesti jälkeenjäänyt paska minä olen. Sitä se on. Se ei ikinä voi antaa anteeksi minulle sitä, että minulle lapsensanti ei ole yhtä tähdellinen asia kuin hänelle. Tiedän että hän ajattelee salaa mielessään, että asenteeni vaikuttaa spermani laatuun ja että minun siittiöni kieltäytyvät hyppelemästä kuin lohet hänen hedelmällisyytensä vastavirtaan ja puhkomasta isoja reikiä hänen munasolujensa seinämiin yksinkertaisesti siksi, että ne ovat saaneet tartunnan minun itsepintaisesta löperyydestäni. Hän kuvittelee, että ne uiskentelevat laiskasta selällään ja sukeltavat kolikoita hänen kohtunsa pohjalta sanoen: No, kun kerran isäntä ei välitä lapsista niin miksi meidänkään pitäisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti